Viljo Revellin rakennustaiteesta

Päivälehti on ottanut esille Viljo Revellin (1910-1964), jonka syntymästä on sata vuotta. Samalla mainostetaan sitä, miten Didrichsenin museossa on esillä valokuvin, piirustuksin ja pienoismallein Revellin tuotantoa kevään aikana. Itse Dirichsenin talonkin on suunnitellut Revell.

Nuoruudessa kohistiin Revellin Vaasaan suunnittelemasta Revell-Centeristä. Torin laidalle ilmestyi vuonna 1963 suuri liikekeskus. Muilla torin laidoilla on vanhempaa tyylisuuntausta olevaa rakennuskantaa ja siksi liikekeskus sekä ulkonäöllisesti että sisällöllisesti edusti uutta. Tämä uusi suuntaus lienee Revellin näkemyksenä rationaalista ja selkeää, mutta myös betonibrutalismiksi haukuttua. Olen viettänyt yhden yön Revell-Centerin hotellissa ihmetellen saaristoon lähteneiden vaasalaisten räiskintää ja ilotulittelua kesäkauden päättämiseksi.

Betonibrutalismista lienee myös kysymys Helsingin City Centeriin rakennetusta Makkaratalosta (1967). Siitäkin on kohistu, viimeksi vuonna 2005, jolloin loppujen lopuksi makkaraosuus määrättiin suojeltavaksi. Rakennukseen sai tehdä vain vähäisiä muutoksia pysäköintiin johtaviin ajoramppeihin. Hyvin moni helsinkiläinen halusi purkauttaa koko rakennuksen. Tyyliltään Makkaratalo on räikeä vastakohta vastapäätä sijaitsevalle vanhalle, kunnianarvoiselle Asemarakennukselle.

Eipä tarvitse mennä kovin kauas Makkaratalosta, kun ollaan Mannerheimintiellä ja Lasipalatsin edessä. Sekin on saanut jäädä paikalleen, vaikka mielestäni se on laatikkomainen eikä siinä kovin kummoisesti ole lasiakaan, suhteutettuna rakennuksen kokoon. Sanan Lasipalatsi voisi ainakin muuttaa. Ulkomaalaiset tuskin osuisivat oikean rakennuksen eteen, jos heille neuvoisi etsimään Mannerheimintieltä Glass Palace. Palatsista puhuttaessa etsisin itse aivan erilaista rakennusta.

Viljo Revellin esikuva oli mm. Alvar Aalto. Revell ei kuitenkaan harmonisoinut rakennuksiaan muuhun ympäristöön niin kuin Aalto. Heidän tyylinsä erkanivatkin 1950-luvulla. Revell on ollut varsin tuottelias elinaikanaan suunnitellessaan kaikenlaisia rakennuksia kuten mm. Puu-Käpylän. Kansainvälistä kuuluisuutta hän sai suunniteltuaan Kanadan suurimpaan kaupunkiin Torontoon kaupungintalon. Kaupungin shiluetissa Revellin luomus nousee yli muiden rakennuksien. Ulkonäöllisesti se on selkeä urbaani järkäle.

Kevään korvalla on käytävä Kuusilahdenkujalla tutustumassa tarkemmin ulkoisesti ja sisäisesti museotaloon, Revellin tuotantoon.