Rakennuksia Helsinkiin itsenäisyytemme kunniaksi

Onkohan Helsinki tullut vähän suuruudenhulluksi!? Suomella on todellinen juhlavuosi vuonna 2017. Tätä varten Helsingin päättäjät haaveilevat voivansa pitää vihkiäiset uudessa Keskustakirjastossa, joka on valtakunnallinen ykköshanke ja koko pääkaupunkiseudun näyteikkuna maailmalle. Siitä pitäisi tulla kirjojen säilömisen lisäksi ydinkeskustan elävöittävä, ihmisläheinen ja helposti saavutettavissa oleva talo. Ko. talon arkkitehtuuri tuleekin olemaan vaativa, koska sen pitää sykähdyttää ja sopia olemassa olevien kunniakkaiden rakennusten joukkoon.

Töölönlahden toiselta puolen, esim. junasta katsottuna, Oopperatalo ja Finlandia-talo ovat tyylillisesti toisiinsa sopivia. Alvar Aalto halusi Finlandia-talosta (1971) itsenäisen Suomen keskuspaikan. Sitä se eittämättä onkin, ellei oteta huomioon julkisivujen marmorilaattojen värimuutoksien harmituksia. Oopperatalo on luonnollisesti oopperamusiikin keskus, Hyvämäki- Karhunen-Parkkinen (1993). Molemmat edellä mainitut ovat komeita rakennuksia.

Rahoituskriiseistään huolimatta Musiikkitalo, Kivistö-Laiho-Pulkkinen, valmistunee ensi vuonna. Siitä ei oikein osaa sanoa vielä mitään. Toivottavasti se jatkaa valkoisten rakennusten sarjaa, mutta pelkäänpä, että siinä on lasiväriä pääasiassa. Sitten tullaankin Postitalon alueelle, jota leimaa täydellinen sekameteli. Kiasma, Holl (1998) ja Sanomatalo eivät sovi joukkoon ollenkaan. Kiasma on omituinen muodoltaan, taksinkuljettajan mukaan tuollaisia löytyy Tattarisuon kaatopaikalta. Sanomatalo, Söderlund-Siikala (1999) edustaa lasia ja laatikkoa. Kiasman perustaminen Mannerheimin patsaan viereen oli mielestäni suuri virhe. Siihen ei olisi saanut tehdä mitään rakennusta, vain viheralue. Edellä mainitsemani taksinkuljettajan mukaan ulkomaalaiset ovat mielipiteissään Postitalon läheisistä rakennuksista puoliksi kyllä ja puoliksi vastaan.

Kirjastotalon suunnitelmat nostattavat monien helsinkiläisten hiukset pystyyn näinä aikoina, kun on uhkana lakkauttaa lähiökirjastoja. Jos Helsingillä olisi rahaa liikaa, niin voisihan tuon rakentaa, mutta näinä aikoina vallitsee suuri ristiriita onko Helsingillä ko. rakennukseen varaa. Lähiökirjastot ovat kultaakin kalliimpia tiedon ja sivistyksen ylläpitäjinä. Itse olen aina ollut ylpeä Töölön kirjastosta sekä toiminnoiltaan että arkkitehtonisesti. En tarvitse Kirjastotaloa enkä Kiasmassakaan ole käynyt vielä kahvilaa pidemmällä.