Mitä on meneillään?

Blogissani kommentoin ajankohtaisia yhteiskunnallisia tai muita asioita.

14.12.09

Sähköhammasharjani

Ostin alkusyksystä sähköhammasharjan ja täytyy myöntää, että sen työskentely on tehokasta. Olisi pitänyt hankkia jo aikaisemmin. Mutta, koska en voi sietää tuon tyyppisiä sähkövempeleitä, en edes harkinnut sen hankintaa. Toki tuossakin vekottimessa on juuri niitä sietämättömiä ominaisuuksia, joista en pidä. Yllätyksekseni laatikossa oli kaksi erillistä tavaraa, oli itse harjapää sekä laturi - ei siis pelkästään hammasharjaa, jonka päässä olisi johto ja johto sitten harjattaessa työnnettäisiin sähkörasiaan. Meinasin jo paketin avaamisen jälkeen heittää pyyhkeen kehään. Siis, että jokin laturiteline ja harja, joka jököttää laturissa. Kaiken lisäksi laturi on ladattava tietyin väliajoin. Lisäksi koko hökötyksen on mahduttava peilitasolle, ja johdon on ladattaessa yletyttävä sujuvasti pistorasiaan. Uuden hökötyksen tieltä oli otettava myös pois jotain tärkeää, jolla oli aina ollut oma kätevä paikkansa peilin edessä. En oikein vieläkään hyväksy hökötystä, mutta hampaiden harjaus on kyllä tehokasta. Arvelen, että jonain päivänä peilitason tavarat tulevat lentämään paikastaan, ensin jokin tahattomasti ja muut perässä tahallisesti. Toivottavasti tuollainen kaaos pysyy vielä pitkään poissa.

Ennen varsinaista ostohetkeä kuului hankintaan välikohtaus, joka tapahtui isossa sähköliikkeessä kehätiellä. Siellä oli lehdessä mainostettu olevan myynnissä olevasta edullisesta sähköhammasharjasta. Esittelypöydällä oli hintastandi, jossa mainittiin laatikossa olevan mm. lisäharjan. Tarjous vaikutti kätevältä. Kotona kuitenkin osoittautui, että laatikko sisälsi vain yhden harjapään. Rupesi suututtamaan. Mielestäni standissa mainittiin lisäharja. Vaikka miten päin tahansa mietin asiaa, niin jos mainitaan sana lisä, niin se tarkoittaa, että jotain on jo olemassa ja sitten lisäksi vielä on jotain eli toinen harja. Laatikosta tuli minulle periaatteellinen ongelma.

Aika pian tuli ostopaikkaani muuta asiaa, joten päätin hoitaa harjamääräongelmani samalla.
Kassaneiti selitti rauhallisesti, että laatikkoon ei kuulu kuin yksi harja. Minä intin kuitenkin edelleen sitä, miksi mainitaan kyltissä sitten laatikkoon kuuluvan lisäharjan. Kävin jopa tarkistamassa, että kyltissä todella luki niin kuin muistin. Kassaneiti selitti, että mainostekstit tulevat heille liikkeeseen jostain muualta. Sekään ei minusta puolustanut väärää ilmaisua. Hän osoitti myös kiltisti reklamaatiolomakkeita. Siirryinkin tomerasti ja ärsyyntyneenä valituslappujen ääreen. En löytänyt etsimälläkään muuta kuin ruotsinkielisiä lappuja. Vaikka olisi ollut syytä kaksikielisessä maassa ruveta kirjoittamaan valitusta toisenkieliseen lappuun, niin en kerta kaikkiaan suuttumukseltani jaksanut ryhtyä enää moiseen. Tuntui, että kiihtymyksenikin alkoi laantua ja lähdin nopeasti paikalta. Ajattelin, että miksi minä valistaisin "tyhmää" firmaa heidän teksteistään. Olin saanut rahani täysimääräisesti pois, mutta vaivannäöstä ja kiihtymyksestäni en saanut mitään korvausta ja niinpä annoin asian olla. Kiusa se on pienikin kiusa! Enkä kyllä ihan heti mene ko. liikkeeseen uudelleen. Ja lopullinen sähköhammasharjani tuli ostettua edullisempaan hintaan eräästä keskustan liikkeestä. Turha oli lähteä "merta edemmäs kalaan".