Energian lähteillä

Energia on periaatteessa miesten juttuja, mutta yleissivistyksen ja ilmastonmuutoksen vuoksi on siihenkin perehdyttävä mahdollisimman hyvin. Ei siis muuta kuin sunnuntairetkelle Salmisaareen, joka oikeastaan ei ole enää pitkään aikaan ollut mikään saari vaan sinne pääsee hyviä teitä pitkin. Nyt Ruoholahti-lehdessä kerrottiin, että Salmisaareen suunnitellaan hienoja rantabulevardeja ja pienvenesatama. Siitä pyritään tekemään Helsingin käyntikortti.

Salmisaaressa sijaitsee Helsingin energia-rakennus. Rakennuksen ulkopuolella on tapahtunut suuri muutos, enkä sitä edes ole juuri huomannut. Valtava hiilikasa on hävinnyt maan alle. Salmisaaren voimalaitoksen hiilivarasto on imetty maan pinnalta maanalaiseen tunneliverkostoon pois silmistä, eikä vastaavanlaista maanalaista hiiliverkostoa ole missään maailmassa. Samalla hiilikasan paikalle rakentuu monelle pääkonttorille uusi paikka kuten esim. Varmalle. Hiilikatua ja Hiililaiturinkujaa kuljetaan esim. Sampo Pankin johtohenkilöiden puheille. Rannan tuntumassa on jo viisi vuotta jaettu oikeutta Käräjäoikeudessa, mutta nyt korjataan tiloja myös Hovioikeudelle. Käräjäoikeuden tauolla järjestimme kerran kilpailun montaka tornirakennelmaa voitiin nähdä ikkunasta. Niitä oli muistaakseni neljä tai viisi, mutta ei ehkä enää niin monta.

Kaukolämpö, jota vanhaan taloomme virtaa, on ollut asennettuna Helsingissä jo viisikymmentä vuotta. Ensimmäinen kaukolämmön käyttäjä oli ravintola Perho, aika lähellä taloamme. Helsingin energia muodostaa sähköä seuraavasti: maakaasusta 49 %, kivihiilestä 29 %, ydinvoimasta 16 % ja uusiutuvista 6 %. Tämä suhde oli vuonna 2006, mutta kivihiilen suhteen lienee nyttemmin vähennystä, toivottavasti. Mainittakoon myös, että Helsingin alueella tuotetusta sähköstä 78 % on sähkön ja lämmön yhteistuotantoa.

Helsingissä saa myös museosähköä Arabiassa. Vanhankaupunginkosken museovesivoimala on ollut jälleen käytössä korjauksen jälkeen. Se tuottaa sähköä 500 asiakkaalle. Koskella olikin erittäin mielenkiintoista ensivierailla, varsinkin kun kahdessa seinällämme olevassa taulussa on koski kuvattuna. Vesiputous oli noin viiden metrin korkuinen ja voi hyvällä syyllä ymmärtää, että voimaa on muillekin jaettavaksi. Kosken alapuolella oli sitävastoin idyllinen ja rauhallinen tunnelma. Kalastajat heittivät virveleitään ja yhdellä räpiköi kunnon vonkale siiman päässä. Se oli taimen, joka sääntöjen mukaan irrotettiin varovasti koukusta ja laskettiin takaisin veteen kutemaan. Itselläni on käsittämätön lapsuusmuisto myllykosken alapuolelta, jossa kivien väleissä uiskenteli mateita ja särkiä. Eräänä kesänä niitä pystyi paljain käsin kauhomaan ämpäriin. Kummallinen kesämuisto kalastuksesta!

Oikeastaan on vielä tärkeämpää tutustua Vuosaaren voimalaitokseen, A- ja B-voimalaan. Se on maailman tehokkaimmaksi kutsuttu maakaasulla toimiva voimalaitos. Tämä siksi, että se tuottaa samassa prosessissa sekä sähköä että lämpöä. Yhteistuotanossa se tuottaa arvokasta sähköä samalla lämpökuormalla lähes kaksinkertaistaen määrän hiiliprosessiin verrattuna. Lisäksi sähkön ja lämmön suhdetta sekä tuotantotehoa voidaan säätää nopeasti ja joustavasti. Venäläinen maakaasu tulee 4000 kilometrin päästä Siperiasta, jossa on maailman laajimmat maakaasuvarat. Lähes puhdasta metaania oleva maakaasu on eloperäisistä polttoaineista vähiten ympäristöä kuormittava.

Fuengirolassa, lähellä olevassa kukkulahuvilassa, on remontin jälkeen asennettu muutama aurinkopaneeli. Espanja onkin maailman johtava maa, mitä tulee uusiutuviin energialähteisiin. Teollisuus on jo lisännyt 175000 työpaikkaa ja tulevaisuus näyttää lupaavalta. Ei tarvitse arvata, mikä on tärkeä voimavara Espanjalle. Arvellaan, että paneeleja tuotetaan jo lähes viisi miljoona neliömetriä verrattuna 700000 neliömetrin tuotantoon vuonna 2004. Tuulivoimalat ovat toinen merkittävä uusiutuvan energian tuotannon lähde. Pyrenneiden vuorille on sijoitettu merkittävää uusiutuvan energian tuotantoa ja Iberdrola on tällä hetkellä maailman laajin yritys tällä tuotannon saralla.

Pohjoinen Helsinkimme on kuitenkin tehokas energiatuotannoltaan ja tahkoaa rahaa budjetin tasapainottamiseksi. Helsingin kasvihuonepäästötkään eivät ole lisääntyneet vuodesta 1990, vaikka väki on kasvanut 75000:lla ja sähkönkulutus reilulla kolmanneksella. Hyvä Helsinkimme!