Uusi satama on avattu

Tänään olisi ollut mahdollisuus hypätä keskustassa bussiin, joka non stopina kuljetti ihmisiä tutustumaan uuteen Vuosaaren satamaan. Yritän kuitenkin median välityksellä saada käsityksen siitä, mitä satamalaitoksessa on tekeillä. Eli upouusi Vuosaaren satama on perjantaina avattu Eduskunnan puhemiehen toimesta virallisesti. Käytännössä viime maanantaina satamaan saapui ensimmäinen laiva Saksasta. Nyt Länsisataman ja Sompasaaren kontti-, rekka- ja perävaunullinen tavaraliikenne on siirtynyt Vuosaareen. Siellä työskentelee 4000 työntekijää.

Eräässä tutkimukseni kyselylomakkeessa kysyin vastaajan ammattia. Joku kertoi olevansa ahtaaja. Siinä olin ensin ihmetystä täynnä, mitä työtä ahtaaja mahtaa tehdä ja mihin sosiaaliluokkaan hänet oli luokiteltava. Taisimme kaverini kanssa vähän arvaamalla sijoittaa ahtaajan työntekijöihin, ei siis johtajiin eikä toimihenkilöihin. Nyttemmin ahtaajan työstä on kerrottu juuri uuden sataman uutiskirjoituksissa.

Ahtaajien työ satamassa on ollut hyvin kausiluontoista. Heidän työnsä on ruumiillista ja raskasta edelleenkin, vaikka tekniikka on kehittynyt. Työn luonne muuttuu toisenlaiseksi uudessa satamassa. Vaikka lastit puretaan ja lastataan koneilla, ahtaaja joutuu edelleen tekemään myös raakaa ruumiillista työtä. Tilapäisahtaajia tarvittiin varsinkin aikaisemmin usein. Nämä tyrkylle tulleet ahtaajaehdokkaat tulivat huutokonttoriin, jossa heidät palkattiin esim. vaikka vain yhdeksi päiväksi. Nyt tilapäisahtaajat palkataan puhelimella tai tekstiviestillä eikä huutokonttoria enää tarvita.

Vuosaaren satama valmistui taloudellisen taantuman kynnyksellä, mutta on odottamassa ja tuomassa toivoa paremmista ajoista. Vuosaaren satama on tärkein tavarasatamamme. Saksan kanssa on eniten vaihtoa niin viennissä kuin tuonnissakin. Meidänkin Espanjan automme tuli ensin Opelilta Saksasta Suomeen, mutta vietiin pika pikaa takaisin Saksaan laivalla ja siitä ajaen Euroopan halki Espanjaan.

Satama jää kyllä edelleen minulle mystiseksi paikaksi. Jospa Vuosaaren tunnelin voisi joskus ajaa läpi ja nähdä massiivisen ja korkean satamanosturi Olofin. Se riittäisi minulle. Olof jäi mieleeni siksi, että se jouduttiin siirtomatkallaan lumimyrsky-yönä viemään myrskyltä turvaan ensin Hernesaareen. Olisi se ollutkin varmaan rytinää, jos Olof olisi kaatunut kesken matkan.

Vielä jäi satamasta arvailujen varaan sellaiset termit kuin elukka, jalkamies, jengi, kaija, lempata, lukki, raana, piiska, mantteli ja surrata. Ahtaaja nyt kuitenkin nimensä mukaisesti auttaa laivaan lastattavien tavaroiden saamista tiiviisti laivaan tai ainakin asianmukaisesti ja toisinpäin laivan purkuvaiheessa.