Totuuksia historiamme kiistakysymyksistä

Suomalaisten historiaan ja erityisesti sotahistoriaan viitataan jos jonkinlaisissa asiayhteyksissä. Harmittaakin kovasti, että oma sotahistorian tuntemukseni on jäänyt niin vähälle. Tosin olenhan sitä näissä muutamissa blogeissa yrittänyt selvittää, ensisijaisesti itselleni. Jari Tervon Troikka, joululahjakirjaksi ostettu, antakoon myös paremman näkemyksen sisällissotaan. Tällä viikolla osuin tv-tä katsellessani sattumalta typerään Big Brother-taloon, jossa kysyttiin asukkaiden tietämystä kysymykseen milloin oli talvisota. Sodan arveltiin olleen jo ennen Suomen itsenäisyyttä. Siis huonot tiedot näyttää olleen BB-talossakin. Talvisotahan käytiin 30.11.39-13.3.40.

Vajaa kuukausi sitten Helsingin sanomissa julkaistiin historian professoreiden vastauksia muutamiin historian kiistakysymyksiin. Kysymyksiin vastasi 28 professoria, 9 ei vastannut.
Vastauksen antaneiksi professoreiksi mainittiin mm. Juha Siltala, Tuomas Heikkilä, Jouko Vahtola, Juha Sihvola, Marjatta Vahtola, Kirsi-Maaria Vainio-Korhonen, Pertti Haapala, Laura Kolbe, Kimmo Katajala, Pasi Ihalainen, Markku Kuisma, Timo Myllyntaus ja Olavi K. Fält antamiensa perustelujen vuoksi.

1. Suomen liittäminen Venäjään kohta 200 vuotta sitten, vuonna 1809, oli myönteinen asia, koska Suomesta tuli myöhemmin Suomi ja Suomi pääsi pois Ruotsin periferia-asemasta. Suomi sai myös maantieteellisesti suuremman alueen Haminan rauhan ja Venäjän myöhempien myönnytysten vuoksi. Myönteisen käsityksen kannalle asettui 21 professoria.

2. Suomi kävi sisällissodan vuonna 1918. Punakapina, vapaussota, luokkasota, kansalaissota vai veljessota? Sisällissodan kannalle asettui 20 professoria.

3. Suomi ei käynyt jatkosodassa (25.6.41-19.9.44) erillissotaa vaan oli natsi-Saksan liittolainen.
Tämän kannalla oli 16 professoria. Jopa Tarja Halonen Erkki Tuomiojan myötäillessä on vuonna 2005 kutsunut jatkosotaa erillissodaksi. Lehti ehdottaa sloganiksi, että olemme kansakunta, jonka johto ei vieläkään halua myöntää maansa olleen natsien liittolainen.

4. Kekkonen ei hännystellyt Neuvostoliittoa. Eräs professori perusteli käsitystään niin, että Kekkonen toimi ajassaan tavalla, joka huomioi maailmanpolitiikan erityispiirteet ja osasi käsitellä Venäjää. Kekkosta pidettiin reaalipoliitikkona. Vastaukset hajaantuivat niin, että 13 professoria oli edellä mainitun kannalla, mutta 10 oli toista mieltä.

5. Suomalaisessa historiankirjoituksessa ei ole enää tabuja. Tätä mieltä oli 14 vastaajaa, mutta jopa yhdeksän katsoo tabuja vielä olevan. Perusteluissa kaivattiin myös erityisesti naisten osuuden puuttumista. Mainittiin, että Suomen historia on erityisesti miesten sotimisen historiaa. Kiihkeistä reaktioista siitä, mikä on totuus historiastamme, muistan televisiosta mm. Ylikankaan historiatilaisuudessa erään seminaarilaisen kovaotteisen kritiikin. Erityisesti Juhani Suomen kirjoista on myös aina syntynyt mielestäni kova kohu ja vastustus.

Luotan nyt näihin suomalaisten professoreiden nykynäkemyksiin. Voisiko millään muulla ryhmällä olla pätevämpää tietoa edellä mainituista kysymyksistä? Ei voisi mielestäni olla.