Konstikoulusta Aalto-yliopistoon

Teknillinen korkeakoulu ehtii juuri ja juuri juhlia yli satavuotishistoriaansa ennen ensi vuonna tapahtuvaa yliopistouudistusta. Vuonna 1908 Polyteknillinen opisto muuttui Teknilliseksi korkeakouluksi tekniikan ja arkkitehtuurin alan opetusta ja tutkimusta varten. Tätä ennen, jo vuonna 1835, perustettiin Konstikoulu fabriikkilaisiksi ja hantverkkareiksi aikoville teollisuusopetuksen ja -hallinnon järjestämiseksi silloisessa suuriruhtinaan Suomessa.

En ymmärrä tekniikasta mitään, mutta Konstikoulu nimenä innostutti ihmettelemään ko. laitoksen historiaa ja alkuperää. Vuosien varrella ei ole paljon uutisia TKK:sta mieleen jäänyt.
Eniten maailmalla on kai puhututtanut Kylmälaboratorion toiminta, ainakin muistelen niin.

Aikojen muuttuessa historiikissa on mainittu esimerkki kehityksestä, jossa piirustuspöydät kannettiin varastoon uudesta päärakennuksesta ja tilalle tuli tietokoneita, joita arvion mukaan olisi tarvittu koko maahan yksi tai korkeintaan kolme. Pian kuitenkin tietotekniikalla oli oma osastonsa organisaatiossa.

Viisaita miehiä ja naisia vuosien saatossa opinahjosta on toki valmistunut, mutta tekniikan edistämisen ei tarvitse olla elämän ykkösasia. Eikö niitä vemputtimia voisi kehitellä ensin pitkään siellä Otaniemen kallioiden uumenissa ja tuoda yleisölle vasta sitten, kun ne ovat varmasti suuren yleisön hyödynnettävissä ja ovat varmoja ja helppoja käyttäjilleen. Voisihan sinne järjestää toki tekniikasta muuten kiinostuneiden isien ja poikien tai äitien ja tyttärien Heureka-tapahtumia.

Viime viikolla saatiin uutinen, että maailman yliopistojen vertailulistalla Teknillisen korkakoulun sijoitus on laskenut noin kolmellakymmenellä sijalla, ollen nyt sijalla 211. Vähän huono tieto näin historian taitekohdassa, kun TKK:sta tulee uuden innovaatioyliopiston osa. Ensi syksynä näihin aikoihin meillä on siis kolmen nykyisen korkeakoulun, taideteollisen, kauppa sekä teknillisen yhdistetyt opiskelijat joukossamme. Meillä on tuolloin Aalto-yliopisto. Ovatkohan opiskelijat sitten Alvareita vai mitä? Ainakin on tällä hetkellä kiistaa siitä, miten ylioppilaskuntien varallisuudet yhdistetään ja käytetään, koska esim. kauppatieteiden opiskelijat ovat ymmärrettävästi hankkineet suuremman omaisuuden kuin nuo pari muuta.