Florence Nightingalen elämäntyöstä

Florence Nightingale oli sairaanhoitajien oppiäiti, joka syntyi vajaa kaksisataa vuotta sitten Italian Firenzessä, mutta muutti myöhemmin Englantiin Lontooseen. Hän oli varakas ja sivistynyt ylhäisönainen, joka vanhempiensa harmiksi kiinnostui jo lapsena ihmisten ja lemmikkieläinten hoitamisesta. Hänelle syttyi palava halu tulla sairaanhoitajaksi. Hän hylkäsi kaikki ylhäisöelämän houkutukset ja vieraili matkoillaan sairaaloissa ja luki salaa sairaanhoitokirjoja. Hänen tahtonsa toteutui lopulta ja hänestä tuli vuodeksi ennen Krimin sotaa sairaille säätyläisnaisille tarkoitetun sairaalan johtajatar Lontooseen.

Krimin sota oli lopulta se, missä hän osoitti poikkeuksellista rohkeutta ja osaamista sairaiden hoitamisessa. Tuohon aikaan välineistö, lääkkeet ja lääkinnälliset tarvikkeet olivat niukkoja. Florence Nightingale otti kuitenkin tilanteen haltuunsa tarmokkudellaan. Hänestä kasvoi Krimin sodassa sankari, joka rupesi Lontooseen palattuaan jatkamaan aloittamaansa sairaanhoidon kehittämistyötä. Florence Nightingale tunnetaan ammatillisen ja itsenäisen sairaanhoitotyön perustajana.

Nyt Husin johtamisuudistuksen päätöksentekovaiheessaa on ollut suuri huoli perinteisen hoitotyön johtamiseen perustettujen ylihoitajien virkojen muuttamisesta tai menettämisestä. On sanottu, että se, joka ei tunne historiaansa, ei tunne myöskään nykyisyyttään. Ylihoitajien ammattikunnalla on ollut syytä olla järkyttynyt ammattikunta. Pitääkö juuri nyt tulla se hetki, jolloin satavuotisista kunniakkaista perinteistä voidaan luopua. Uudet nimikkeet ja käsitteet missä tahansa uudistuksessa täytyy käydä huolella läpi. Väitän, että monet uudet nimikkeet ja käsitteet ovat hämärtäneet ymmärrystä, mitä halutaan tehtävän, mistä vastattavan ja mitä kehitettävän. Uudistuksissa on paljon hukkatyötä ja häiritään asialle omistautuvien, toiminnasta vastaavien innostusta jatkaa entistä innostavaa ja palkitsevaa työtään.

Nightingale, niin kuin suomalainen oppiäiti Sophie Mannerheimkin halusivat sairaanhoitajien ammatista itsenäisen ja riippumattoman työn, jossa hankittu koulutus ja ammattitaito ovat korkeatasoiset. Siihen kuuluu myös, että ammattikunta luo itse omat eettiset sääntönsä ja toimii vastuullisena ammattikuntana muitten itsenäisten ammattien joukossa. Vaikka lääketieteellinen johtajuus on aika ajoin yrittänyt kahmia johtajuudessa lisää valtaa itselleen, on todettava, että hoitotyön valta on aina ensimmäiseksi pyrkinyt korottamaan potilaan asemaa ja korostamaan potilaan etua päätöksentekotilanteissa. Sairaanhoitajilla ei ole potilasta hoitaessaan taloudellisia intressejä muuten kuin palkkatulon muodossa. Lääketieteellisessä päätöksenteossa on monia tahoja, joiden etuja voi päätöksenteossa valvoa. Potilaan hoitaminen ei voi lääkäreillä olla yhtä vilpitöntä ja taloudellisista kytkösistä vapaata aluetta kuin sairaanhoitajilla ja ylihoitajilla.

Olen Lontoon matkoillani käynyt Nightingale-museossa kolme kertaa. Museo on helppo löytää Parlamenttirakennuksen vastarannalta, Thamesin rannalla olevan St. Thomas Hospitalin pihapiiristä. On siis helppo kävellä keskustassa Thamesin yli ja astua museoon.
Kannattaa tutustua ja käydä vaikka samalla aistimassa vanhan Thomas-sairaalan tunnelmaa.