Retki Etelä-Pohjanmaalle

Viime viikonloppuna ajelimme edestakaisin Kauhajoelle. Kutsu sukutapaamiseen viritti lähes jokakesäiseen käyntiin kotiseudulle. Oli myös mielenkiintoista ajella ensimmäistä kertaa valmista Tampereen ohitustietä. Erityisesti kiinnosti Lempäälässä sijaitsevan Ideaparkin ohitus. Totesimme sen kohdalla, ettei taida tuo menestyä. Kuinka ollakaan, maanantain lehdessä oli tieto kolmen erikoisliikkeen luopumisesta Ideaparkissa. Muuten väitettiin kaupan edelleen sujuvan. Tampereen ohitustietä ylittävät sillat olivat myös mielenkiintoisia nähtävyyksiä omalla tavallaan.

Kauhajoella sukutapaaminen onnistui hyvin. Tavattiin myös ennennäkemättömiä suvun jäseniä. Luonnollisesti muisteltiin eri kokoonpanoissa menneitä asioita ja tapahtumia. Kuviakin otettiin runsaasti. Sosiologian emeritusprofessori Antti Eskolan mukaan sukutapaamisissa tuotetaan ja uusinnetaan suvun piirissä liikkuvia ja vaikuttavia henkiä. Psyykkisellä työllä, jota muisteluissa teemme, rakennamme sitten hänen mukaansa noista hengistä elämäämme kannattelevia voimia. Suvusta kerätyt tarinat ovat siis mahtava varanto tulevaisuuteen.

Paluumatka Helsinkiin alkoi eri reittiä ja kulki Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään ja Nokian kautta Tampereelle. Tien varren talot olivat upeita omakotitaloja, joita ympäröi siistit pihat ja puutarhat. Honkajoella arvelin, että kauniit talot on tietysti rakennettu omassa kunnassa Honkarakenteessa, mutta Honkarakenne ei sijaitsekaan Honkajoella. Maasto oli kumpuilevampaa ja monipuolisempaa kuin pääteillä. Kauniita vesiäkin oli ihailtavissa enemmän. Tuli tehtyä hyvä valinta tien suhteen.

Perillä Helsingissä voi todeta, että matka meni hyvin monen tunnin ajomatkasta huolimatta ja vielä siitä syystä, että ko. kesäisenä viikonloppuna oli taas ollut useita maantieonnettomuuksia.

Mätäjoki

Kesäpaikkamme lähellä virtaa Helsingin purojen kuningatar, Mätäjoki. Epämiellyttäviä tuntemuksia herättävästä nimestään huolimatta puron vesi on kirkasta. Puron varsi on hyvin luonnonmukainen aluskasvillisuuksineen ja rehevine puineen. Kesäisin lehvistön suojassa asustelee monenlaista lintulajia, mm. satakieli. Puronvarren hoito- ja kehittämissuunnitelmiin kuuluu jopa taimenen nousukelpoisuuden mahdollistaminen.

Helsinki sijaitsee Vantaanjoen suulla, mutta pari tuhatta vuotta sitten Vantaanjoki laski Mätäjoen kautta mereen. Sittemmin maannousu on erottanut uomat omikseen. Helsingin vanhin asukas on asunut Mätäjokilaaksossa kampakeraamisella kaudella.

Joki alkaa Hämeenlinnan väylän tuntumasta, Vantaan Kaivokselasta. Sen pituus on yli yhdeksän kilometriä ja se laskee Isoon Huopalahteen. Alkujuoksun lähellä olevalle rakentamattomalle alueelle on suunniteltu asuntoalue, jota lähellä asuvat vantaalaiset vastustavat keräämällä nimilistoja asuinalueensa rakentamattomuuden puolesta. On käynnissä ns. Nimby-ilmiö (Not in my back yard).

Tutustuimme eilen Pitäjänmäellä uudehkojen kerrostalojen ja teollisuusrakennuksien välissä virtaavaan joen koskeen. Koski kuohui oikein tosissaan. Mitään muita ääniä ei voinut kuulla kosken vieressä seisoessa. Pudotus oli muutaman metrin. Muistelin siinä kuohussa Niagara-putouksien kohinaa. Kosken alapuolella rauhallisesti liplattava joki jatkoi valumistaan kohti Talin kartanoa ja golf-kenttää. Tutustuminen lähiympäristöön sai erinomaisen täydennyksen ja on tarkoitus käydä koskella useamminkin.

Onnellisuus

Kevään mittaan sosiaalidemokraatit ovat ruotineet vaalitappiotaan. Pääarvioitsijat Antti Kalliomäki ja Eero Heinäluoma olivat ikimuistoisen näköiset kertoessaan analyysin lopputuloksena, että puolue tavoittelee jatkossa onnellisuutta. Aivan ensimmäisenä tuli mieleen, että mitä ne nyt höpisevät. Ajattelin käsitettä onnellisuus romanttisen rakkauden käsitteenä. Kyse oli kuitenkin siitä, että sosiaalidemokratiassa hyvinvointi- käsite ehkä joutuu taka-alalle ja sijaan tulee onnellisuus-käsite.

Kiinnostuin kovasti Espanjan suomalaislehdestä lukemaan Olli Mäkisen kolumnia taloustieteellisestä onnellisuus-käsitteestä. Hänen pohdiskelunsa mukaan ihmiskunta on hyötynyt talouden kasvusta. Onnellisuus ei kuitenkaan seuraa suorassa suhteessa varakkuuden tason nousua. On todettu, että esim. lottovoittajilla on onnellisuuspiikki kyllä heti voiton saannin jälkeen, mutta jonkin ajan kuluttua onnellisuuden kokemus palautuu entiseen tasoonsa. Onnellisuuden tutkijat ovat olleet yksimielisiä siitä, että tulojen kasvu tietyn rajan jälkeen - kun perusasiat on kunnossa - lisää onnellisuutta vain lievästi, ja että onnellisuus on riippumaton tuloista. Onnellisimpia ovat erään tilaston mukaan nigerialaiset ja toiseksi meksikolaiset. Suomalaisia pidetään melko onnellisina.

Suomalainen onnellisuustutkija, onnellisuusprofessori Markku Ojanen ajattelee, että onnelliset ihmiset eivät tarvitse mitään eivätkä he ole mitään pyytämässä. Kreikkalainen filosofi Demokritos on jo kauan sitten arvioinut ihmisen olevan onnelinen, kun hän ei kiinnitä huomiota siihen, mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä, mitä hänellä on.

Onnellisuuden kokemisen kannalta tärkeitä tekijöitä ovat persoonallisuus, elämänarvot, ihmissuhteet, terveydentila, henkilökohtainen, poliittinen ja taloudellinen vapaus ja turvallisuus, itselle tärkeiden asioiden tekeminen, mielekkyys, oikeudenmukaisuus, luottamus sekä luonto.

Mutta vielä näihin johtavien sosiaalidemokraattien loppupäätelmiin palatakseni. Onnellisuus - hyvinvoinnin perimmäinen mitta - on eräiden psykologien mukaan läpitunkeva, kokonaisvaltainen tunne siitä, että elämä on hyvää. Olennaisimmat asiat ovat tällöin tasapainossa. Nyt ymmärrän sosiaalidemokraattien uutta ajattelutapaa. Ehkäpä myös Jouni Backmanin käsitys ihmisen oman vastuunoton lisäämisestä elämässään liittyy tähän uuteen ajattelutapaan. Hyvinvointivaltio on tuottanut passivoivaa elämänasennetta eikä olekaan tuottanut riittävästi onnellisuutta.