Mitä on meneillään?

Blogissani kommentoin ajankohtaisia yhteiskunnallisia tai muita asioita.

11.12.11

Taistelevat metsot


Taistelevat metsot on aivan upea taulu. Päivälehti aloitti sarjan, jossa kuvataan kokonaisella sivulla sanoin ja kuvin Suomen taiteen ikoneita. Ensimmäisenä aloitettiin Taistelevat metsot- taululla.

Ko. taululla on minulle suuri merkitys. Lapsuus- ja nuoruusystäväni kotona oli mielestäni kyseinen taulu. Kun usein istuin ystäväni kotona, katselin vastapäisellä seinällä riippuvaa lintutaulua. Ystäväni isä, joka oli maalari, oli nähtävästi jäljentänyt Taistelevat metsot- taulun omalle seinälleen. Taululla on vieläkin minuun maaginen vaikutus. Kun katson lehden kuvaa siitä, tuntuu kuin seisoisin taulun esittämässä maisemassa, osana taulua. Metsäaukean alalaidassa, keskellä taulua, on maalattuna kahden metson pörhentely.

Taistelevat metsot maalattiin Haminalahdessa. Ferdinand von Wright (1822-1906) maalasi taulun vanhana, väsyneenä ja sairaana, sängystä käsin. Ferdinand oli viidestätoista von Wrightin lapsesta nuorin. Kahdesta muustakin veljestä tuli taiteilijoita. Koska perheen toimeentulo saatiin lähinnä luonnosta, veljeksistä tuli taitavia metsästäjiä. Aluksi isän ampumat linnut olivat poikien piirustusten malleina. Veljekset olivat osittain itseoppineita. Koska isä ei suostunut hankkimaan piirustusvälineitä, pojat tekivät ensimmäiset värinsä itse. Lintujen veri, mustikka, mansikka ja vadelma olivat hyviä värinlähteitä. Kuravesi ja kahvi antoivat hyvän ruskean värin, ja nuotiohiilestä sai oivan mustan värin.

Taistelevat metsot on eniten kopioitu suomalainen maalaus. Lintumaalareina von Wrightin veljekset ylsivät tunnetuimpien aikalaistensa tasolle koko maailmassa. Nyt Taistelevat metsot (1886) on nähtävänä Rovaniemen taidemuseossa.

En ole itse koskaan sattunut näkemään elävää metsoa, saati sitten metsoja soitimella. Televisiosta olen ainakin kerran katsellut aivan ihastuttavaa kuvaa vihaisesta metsosta, osittain pelottavaakin kuvaa. Siinä silloinen Korkeasaaren intendentti Ilkka Koivisto ja kuvaajansa sattuvat metson tuntumaan. Ei paljon puuttunut, etteikö Koivisto joutunut käsirysyyn metson kanssa. Metsolla oli useita yrityksiä päästä lähitaisteluun kilpailijaksi uskottelemansa Korkeasaaren intendentin kanssa. Monet väistöyritykset johtivat lopuksi taistelun raukeamiseen. Kotisohvalla oli helppo naureskella, miten raavas mies joutui turvaamaan itseänsä, mutta metso oli todella hurjistuneen näköinen. Niin myös Taistelevat metsot- taulussa kaksi urosta on vastakkain. Siivet ovat pystyssä tai lappeellaan, mutta pörhössä ja levitettyinä.
Taistelun kohde, naaras, seisoo metsän siimeksessä ja reunassa. Naaras enemmänkin sulautuu taustaan kuin tulee esille. Herra Metsot seisovat toisilleen julmistuneina keskellä taulua ja voisin kuvitella, että oikeanpuolimmainen tulee voittamaan taistelun.