Suomi on hyvä maa

Toissapäiväinen veteraanipäivä istutti television ääreen keskellä kirkasta päivää melkein kahdeksi tunniksi. Ensiksi tuli uusinta kaksi vuotta sitten pidetystä sotaveteraanikuorojen konsertista. Seuraavaksi tuli seurattua tänä vuonna Kajaanissa järjestettyä valtakunnallista veteraanijuhlaa.
Ulkona liehui lisäksi sinivalkoinen siniristilippumme. Sotaveteraaneille ei kuitenkaan koskaan tule liikaa juhlintaa tai arvonantoa. Enää muutamia vuosia näemme heitä keskuudessamme. Aikaa sotaveteraaneille on siis annettava nyt! Television ääressä tuli hyvin liikuttava olo veteraanien kuorolaulujen myötä. Finlandia-hymninkin saatoin kuulla molemmista ohjelmista.

Totesin, että esim. Sillanpään marssilaulu on erittäin mukaansatempaava, vaikka on jo vuodelta 1940. Laulu on sanoitettu F. E. Sillanpään runoon, joka on vuodelta 1939. Molemmat ohjelmat olivat jämäkästi eteneviä ja mielenkiintoisia. Sotilassoittokuntien musiikki on nykyäänkin aina tervetullutta korvilleni.

Työpaikallani järjestettiin joitakin vuosia sitten sodan muistamiseen liityvä tilaisuus. Olihan paikka toiminut aikanaan sotasairaalana. Sotaveteraanit olivat itse innokkaita tuottamaan ohjelmaa ja tulemaan sairaalaan. Yllätyksenä tuli päälle korsukuoron lauluesitykset muiden esitysten väleihin. Näytti siltä, että ko. tyyppinen ohjelma oli tärkeä työpaikan historiaan liittyen. Moni henkilökuntaan kuuluva lähti tilaisuudesta pois hieman liikuttuneena. Saattoihan olla myös omassa perheessä läheisiä sotaan liittyviä muistoja. Myöhemminkin järjestelytoimikuntaan kuulunut veteraani lähetti sotadokumentteja ja äänitteen sen aikaisesta radiohäirinnästä. Hänestä uhkasi tulla jo lopulta arkipäivän kiireitä rikkova häiritsijä, mutta rauhoittuihan hän lopulta.

Olen julistanut, etten anna muihin keräyksiin rahaa kuin sotainvalidien keräyksiin. Tulin myös käyneeksi Ystävänpäivänä nopealla vierailulla sotavammasairaalan Info-pisteessä. Minulla oli ilo viedä erään yhteisön puolesta kukkia ko. paikkaan siksi, että syntymäpäiviä viettänyt päivänsankari pyysi antamaan lahjoitukset syntypäivänsä kunniaksi sotainvalideille. Niinpä sitten orkidea sai paikkansa sotainvalidien pöydälle.

Suomi on hyvä maa meille suomalaisille (Adolf Ehrnrooth). Tätä vakuutta myös ulkopuolisena virustutkija Sarah Butcher lehdistölle kotimaassaan Britanniassa. Hän on työskennellyt Suomessa 11 vuotta ja suitsuttaa julkisia palveluja, lähes ilmaista terveydenhuoltoa, toimivaa joukkoliikennettä, lastentarhoja sekä tietysti koulutusjärjestelmää. Espanjasta palanneena voin puhua ainakin julkisen liikenteen puolesta. Aurinkorannikolla bussin näkeminen liikenteessä on harvinaisempaa ja bussia olen myös joutunut odottamaan pitkään keskustan pysäkillä. Eipä niitä busseja kulkenut myöskään Los Angelesissa, Bewerly Hillsissä. Silmän kantamattomassa etäisyydessä tien vieressä kulki vain pari muuta henkilöä koko suoran matkalla. Taxi olikin siellä tärkein kulkuväline.

Espanja

Espanjan kävijänä on kai syytä laittaa itseänsä ns. kartalle!

Espanja on varsin iso valtio, 504 782 neliökilometriä. Asukkaita on myös paljon, 46 063 511.

Espanja on parlamentaarinen kuningaskunta. Nykyinen, pitkäaikainen kuningas Juan Carlos I, omaa ainoastaan latenttia vaikutusvaltaa eli hän on muodollinen valtion päämies. Espanjan kuningashuonetta arvostetaan kovasti. Nimellisesti kuningas on diplomaattisen koneiston sekä asevoimien ylipäällikkö. Juan Carlosta kuuntelevat myös poliitikot yli puoluerajojen.

Pääministeri Jose Luis Rodriguez Zapaterolla on politiikan ylin määräysvalta. Hallituspuolueena toimii sosialistipuolue, joka on oletettavasti vallassa vuoteen 2012. Zapatero uudisti juuri hallitustaan kuudella uudella ministerillä. Espanjassa on kaksikamarinen parlamentti. Alahuoneeseen, jossa lainsäädäntötyö tapahtuu, kuuluu 350 edustajaa. Parlamentin ylähuoneeseen eli senaattiin kuuluu 255 jäsentä. Käytännössä valta on kuitenkin alahuoneella eli eduskunnalla, joka voi hylätä senaatin ehdotukset. Pääoppositiopuolueena toimii nykyisin kansanpuolue.

Espanjassa on 17 autonomista aluetta ja kaksi autonomista kaupunkia. Laajin itsehallinto on Baskimaalla, Katalonialla, Galicialla ja Andalusialla. Espanjan kansallispäivää vietetään 12.10, joka on myös Amerikan löytämisen muistopäivä.

Espanjan historiallisesti viimeiset vaaran vuodet elettiin kolme vuosikymmentä sitten, kun maa siirtyi diktatuurista länsimaiseen demokratiaan. Pelättiin vasemmiston nousua ja toisaalta oikeistovoimien tukemaa sotilasvallankaappausta. Kansa äänesti kuitenkin viisaasti ja maltillinen kehitys voi jatkua demokratian merkeissä. Espanja on liittynyt YK:hon, Natoon, EU:hun ja EMU:uun.

Espanjalaisista 94 % on katolilaisia. Pääsiäinen on espanjalaisille tärkeä uskonnollinen tapahtuma-aika. Sitä vietetään ja juhlitaan vähintäänkin palmusunnuntaista alkaen. Kiirastorstai on espanjalaisilla vapaapäivä, kun taas maanantai on jo työpäivä. Jeesuksen ylösnousemisen johdosta täällä Fuengirolassakin nähtiin hieno juhlakulkue, jonka keskellä käveli mm. kaupunginjohtaja.
Kulkueen katsominen oli kokemuksena vaikuttava. Pienet lapsetkin taapersivat kulkueessa, joka pysähtyi vähän väliä, koska painavan Kristuksen kantotuolin kantaminen oli noin viidellekymmenelle miehelle raskasta puuhaa ja vaati levähdystä usein. Soittokunnat lisäsivät juhlavuuden tuntua.

Espanjaa ravistelee tällä hetkellä taloudellinen ahdinko niin kuin muitakin maita. Joissakin tuotteissa on havaittu deflaatiotakin. Fuengirolan turistihotelleissakaan ei ole tapahtunut pääsiäiselle tyypillistä hintojen nousua vaan on pysytty entisessä hintatasossa. Autojen ryöstely on lisääntynyt ja luonnollisesti työttömien määrä on noussut. Merellä ei seilaa entisessä määrin kauppalaivoja. Talojen rakentaminen on hiljentynyt ja myytävien asuntojen hinnat laskeneet. Espanjassa on muutenkin neljänneksi eniten köyhiä Euroopan maihin verrattuna. Kuitenkin vanhuksista huolehtiminen on parempaa kuin esim. Suomessa. Suku yleensä huolehtii vanhuksensa loppuun asti. Ruokakaupassa aina ihmettelen minkälaiselle määrälle kotijoukkoja valtaisat ostosmäärät viedään. Havaintojeni mukaan espanjalaiseen ostoskoriin näyttää menevän hyvin kasvispitoista ruokaa.

Huhtikuun puolessa välissä Espanja on miellyttävä paikka asustaa. Ilma on kesäisen lämmin, kirsikkapuut kukkivat ja linnut sirkuttavat.