Alueellistaminen
Suomessa on kohistu viime aikoina alueellistamisesta. Minusta Suomella on tietyt valtiolle kuuluvat rajat. Niistä on taisteltu sodissa ja ne ovat muovautuneet pitkien ja vaikeiden aikojen kuluessa. Nämä alueet ovat arvokkaita joka Suomen kolkassa. On häpeällistä käydä kiistelemään siitä, etteikö osa valtion laitoksista kuuluisi olla muualla Suomessa kuin Helsingissä.
Jos nyt tämä vastaavanlainen kiistely jatkuu, on kysyttävä itseltämme, mikä osa Suomesta kannattaa myydä tai luovuttaa jopa pois. Jos esim. Lappi on Suomelle tarpeeton, niin varmaan venäläiset sen ostaisivat. Ovathan rikkaat venäläiset eniten ulkomaalaisista käyttäneet Lapin hiihtokeskuksia. Etelässä venäläisiä saattaisi kiinnostaa myös kaakkois-Suomen kaistale. Voitaisiin vetää uudet rajat vain ruuhka-Suomen ympärille ja siirtää kaikki laitokset sen sisäpuolelle. Sittenkö olisimme tyytyväisiä, kun kaikki olisimme sumpussa Etelä-Suomessa tai vaikkapa vain Helsingin alueella. Eipä näytä Lähi-idässäkään olevan mukavaa palestiinalaisilla, jotka ovat vähän kuin piiritettynä Israelin naapurissa.
On erittäin lyhytnäköistä kiistellä alueellistamisesta ollenkaan. Onneksi ministeri Hyssälä teki viikko sitten nopean päätöksen ja vahvisti Lääkealan keskuksen perustamisen Kuopioon. Nyt Lääkelaitoksen väki Helsingissä voisi mennä vähäksi aikaa "nurkkaan häpeämään" tempauksiaan. Toisaalta onpahan ilmaa puhdistettu ja eri puolilla Suomea mietitty mitä se alueellistaminen oikein pitää sisällään. Nykyrajojemme ansiosta voimme lähteä pohjoiseen mäkiä laskettelemaan ja ruskaretkille. Kesällä taas järviemme vedet kutsuvat luokseen. Suomi on syytä pitä asuttuna ja laitosten tulisi olla hajasijoitettuna. On korkea aika alueellistaa laitoksia.
Alueellistamisessa on siis kyse hallitusohjelmaan kuuluvasta tavoitteesta, jossa 4000-8000 työpaikkaa siirretään Suomessa muille alueille vuoteen 2015 mennessä. Toki siirrettävät laitokset ja henkilöstön asiat pohditaan. Selvitetään taustat yms. On aivan selvää, että kaikkialla Suomessa löytyy viisautta ja osaamista ja hyviä paikkoja eri laitoksille. Erikoisosaamiset hankitaan erikseen ja yleensä vuosien kuluessa. Ei kukaan työntekijä voi kuvitella olevansa korvaamaton johonkin. Nyt kiistoissa on ollut kysymys hyvin alkeellisista käsityksistä työn hallinnassa ja työn oppimisesta. Onko unohdettu, että tietotekniikka mahdollistaa hyvin suuren osan asioista tehtäväksi aikaan tai paikkaan katsomatta. Televisiokuvissa haastateltavan takana olen lähes poikkeuksetta havainnut tietokoneen.
Otettakoon tietokoneesta kaikki hyöty irti alueellistamisessakin.
posted by Tuula @ 08:59
1 Comments:
Hei Tuula,
nyt kyllä kirjoitit sellaisella vakaumuksen rintaäänellä, jonka vain täydellinen asiantuntemattomuus, ellei suorastaan tyhmyys voi antaa.
Ensinnäkin: mitä ihmeen yhteyttä maan rajoilla, venäläisillä ja israelilaisilla on alueellistamisen kanssa??
Et heitä blogissasi yhtä ainoata asiallista perustetta alueellistamiselle (niitäkin on, mutta kyse ei todellakaan ole rajoista, Lapin tuntureista, Venäjästä tai Israelista). Yhteyttä ei myöskään ole maan pitämiseen asuttuna - kyllä sitä hoidetaan ihan muilla keinoilla kuin 4000-8000 virkamiehen pakkosiirroilla (kokonaismäärä on siis noin yksi promille eli tuhannesosa Suomen väkiluvusta!!)
Alueellistamisesta on tunnetun ja luonnollisen henkilöstön vastustuksen lisäksi useita todennettuja haittoja: osaaminen katoaa (usein pysyvästi), kustannukset nousevat, palvelu heikkenee tai parhaimmillaan loppuu kokonaan, turvallisuus kärsii jne. Esim. virastoprojektini sektorilla saattaa käydä niin, ettei alueellistettuun virastoon löydy kansainvälisten sääntöjen vaatimukset täyttäviä tarkastajia (esim. 5 vuoden koulutus ja 5 vuoden kokemusvaatimus), jolloin koneet jäävät maahan, laivat satamaan ja junat asemalle.
Ruotsissa, jolla on tästä pitempi kokemus, on vakiintuneessa tilassa päädytty siihen, että päälliköt ja avainasiantuntijat asuvat Tukholmassa ja käyvät virastossa tiistai-iltapäivästä torstaiaamuun (kummassakin päässä on työhuone, sihteeri ja työvälineet) eikä toivottuja osaamiskeskittymiä (tutkimusta, korkeakouluja tms.) alueellistamispaikkakunnille ole syntynyt. Ensimmäisten viiden vuoden aikana melkein koko väki vaihtui, tuli parin vuoden täydellinen lamaannus ja sitten uusi porukka aloitti innolla ja uusin aattein. Pian heidät kuitenkin palautettiin ruotuun, mm. em. kansainvälisten säännösten pakottamina. Ja sitten tilanne tasaantui edellä mainittuun Tukloman "sivukonttorista" käsin työskentelyyn. Samalla tavalla hoidetaan liikenneasioita Norjassa Oslon "sivukonttorista", tuplamiehityksellä.
Mutta tällaista se demokratia on parhaimmillaan: kun 80 % asuu Kehä III:n ulkopuolella, niin 80 % katsoo, että totta kai pitää sinne siirtää virastoja, ajattelematta tai ymmärtämättä yhtään, mitä siitä seuraa.
t. Reino
Lähetä kommentti
<< Home