Mitä on meneillään?

Blogissani kommentoin ajankohtaisia yhteiskunnallisia tai muita asioita.

11.2.08

Vapaussodasta

Vapaussodan alkamisen 90. vuosipäivää vietettiin pari viikkoa sitten 27.1. Sota alkoi Etelä-Pohjanmaalta, Hulmilta. Kyseinen paikka kuuluu läheisesti nuoruuteeni. Hulmille oli vuosikymmeniä myöhemmin perustettu tanssilava. Luonnollisesti kesäisinä viikonloppuina seudun nuoret tapasivat siellä, suositussa tanssipaikassa, toisiaan. Tuolloin en juurikaan ajatellut paikan merkitystä Suomen sotahistorialle, mutta täältä Helsingistä katsoen, syntymäseutuni historia saa arvokkaan lisän muisteluun juuristani.

En myöskään ollut kovin tietoinen enkä sisäistänyt sitä, että vapaussota oli vain yksi nimitys ko. sodalle. Sotaa kutsuttiin myös kansalaissodaksi, luokkasodaksi, sisällissodaksi sekä punakapinaksi.

Sodan alkamiselle oli vahvasti syynä venäläisjoukkojen läsnäolo. Vaikka Suomi oli itsenäistynyt 6.12.1917, ei Venäjä vetänytkään Suomesta miehitysjoukkojaan. Toisaalta Venäjän vallankumous ja elintarviketuonnin loppuminen saattoi Suomen muuten ahdinkoon. Elintarvikepula ja työttömyys, erityisesti Etelä-Suomessa, kurjisti työväestön oloja. Venäjä yllytti Suomen työväestöä ryhtymään kapinaan Eduskuntaa yms. laillisuuden edustusta vastaan. Tämä johti punakaartin järjestäytymiseen ja aseistautumiseen. Sodan toinen osapuoli järjestäytyi suojeluskunniksi ja valkokaarteiksi.

Vapaussota käynnistyi laillisen hallituksen ylipäällikön kenraaliluutnantti Mannerheimin johdolla itsenäisyytemme varmistamiseksi. Venäläisjoukkojen aseistariisumiseen tähdännyt operaatio aloitettiin siis Laihian Hulmilta. Neljässä päivässä 5000 venäläistä oli pakotettu luovuttamaan aseensa. Suomi jakautui vinosti kahtia. Etelä-Suomi jäi punaisille ja Pohjois-Suomi valkoisille.
Kevätkuukausien aikana oli merkittäviä taisteluita mm. Tampereella, Lempäälässä, Kuolemajärven Kämärällä sekä Viipurin Kolikkoinmäellä. Sota päättyi nopeasti ja 16.5.1918 juhlittiin voittoa Helsingissä voitonparaatilla. Vapaussota oli kuitenkin kansalaisia laajasti koskettava sota, jossa uhreja oli 36640. Sota oli saanut myös vahvan kansalaissodan tunnuksen ja leiman.