Talo pakettiin

Naapurustossamme on siellä täällä taloja paketoituna. Nyt sama muoti osuu omaankin taloon. Jo yli kahdeksankymppinen talovanhuksemme saa ensi kuussa hupun. Alkuun korjaillaan rappauksia ja maalataan seinät, seuraavaksi uusitaan ikkunat. Eli kesästä ei taida paljon olla tietoa sisällä ollessa. Ikkunakorjaus onkin ilmiselvä, mutta seinäkorjaus herätti taloyhtiön vuosikorjauksessa paljonkin keskustelua, olihan yli kymmenen vuotta sitten seinät maalattu.

Olin ensimmäisen kerran taloyhtiön kokouksessa asuttuamme nyt lähes kaksikymmentä vuotta nykyisessä talossa. Kokous oli keskikaupungilla vieraassa ympäristössä. Tuntui aika hassulta tavata naapureita muualla kuin talon tuntumassa ja oikein istua pöydän ympärillä naapureiden vieressä. Olemmehan vain tervehtineet kohteliaasti ja puhuneet ehkä säästä tms. sta. Puheenjohtajankin täytyi antaa puheenvuoro osoittamalla puheenvuoronpyytäjää sanalla Siellä tms. Näin tuntui käyvän useamman kohdalla. Luultavasti remontin tulo oli saattanut monen muunkin harvoin kokouksissa käyvän paikalle.

Taloyhtiössämme aloitetaan myös putkiremontin hankesuunnittelu. Vielä ei tiedetä tuleeko putkien vaihto, dakitus vai sukitus. Tiedetään vain, että asuminen tulee hankaloitumaan remonttien aikana ja rahaa tarvitaan kahmalokaupalla. Putkiremontti on taloyhtiöiden kauhistus. Monet myyvät jopa asuntonsa ko. tilanteessa. Kun nyt oma talomme on remonttikierteessä, on vain kylmästi edettävä vaiheesta toiseen. Nytkin voidaan löytää positiivinen näkökulma siitä, että ei tarvitse tehdä ikkunoiden kevätpesua, koska ikkunat kohta huputetaan. Huhtikuussa voimaan astunut talojen kuntokartoitusvaatimus on sitten aikanaan tervetullut.