Kulutusyhteiskunta
Suomen taloudella menee lujaa. Toivottavasti ei aivan niin lujaa kuin Japanilla noin kymmenen vuotta sitten. Silloin me täällä lamakautena kauhistelimme, miten japanilaiset tuhlasivat ja ostivat ostamisen ilosta tarpeettomia välineitä, joita he sitten lähes paketista avaamattomina kantoivat kaatopaikoille.
Meille annettiin myös ohjeita kuluttaa, että yhteiskunnan pyörät pyörisivät ja tulisi työpaikkoja. No nyt on pyöritetty yhteiskunnan pyöriä ja saatu ostovoimaa pyörittää lisää. Valitettavasti myös Aasian muutamassa valtiossa on ruvettu kuluttamaan ja pyörittämään yhteiskunnan pyöriä. Investoinnit onkin siirretty muualle ja täällä pyörät hiljentävät tahtiaan.
Termit kuluttaja, kuluttaminen, kulutusyhteiskunta ja ostovoima
ovat jollain tavalla moraalittomia termejä. Koska maapallo on rajallinen, niin ainahan jonkun yhteiskunnan ostovoima ja kuluttaminen on saatu syntymään jonkun toisen maan tarpeesta ostaa meiltä jotain, jolloin myyntitilanteessa saamme tuloa kuluttamistamme varten.
Voi olla, että kulutus ja kerskakulutus pääsevät taas pikkuhiljaa tiensä päähän. Pelkästään ilmastomuutoksen kannalta oli aivan kauheaa katsoa muutama päivä sitten televisiosta miten kaatopaikalle tuotuja sohvakalustoja yritettiin jonkinnäköisellä voimakkaalla jyrällä saada pienempään kasaan kaatopaikalla. Kaupoissa voisi olla hyödykkeissä tiedot siitä, miten eri hyödykkeet poistetaan kulutuksesta ja mikä aika kuluu maatumiseen, tuoteselosteen rinnalle siis myös poistoseloste.
posted by Tuula @ 16:32
2 Comments:
Otat esille tärkeän asian!Olemme taas yrittäneet tyhjentää puolitoista vuotta sitten, melkein 90 vuotta täyttäneen anoppini vinttikomeroa.Kun olemme ensin ottaneet talteen käyttökelpoiset tavarat ja sitten vieneet tarpeetonta tavaraa talon omiin jäteastioihin (kaikki eroteltuna!),jäteasemalle ja Fidan kirpputorille, olen kyllä ollut samanlaisissa ajatuksissa kuin Sinä!
Anoppini eli säästäväisesti ja ei heittänyt oikeastaan mitään roskiin. Aina hän etsi tavaroille uusia käyttötarkoituksia. Hän oli kätevä ja tuottelias käsityöläinen ja niinpä vinttikomero olikin täynnä kangastilkkuja, matonkuteita, muovipusseja, männynkäpyjä (niistä hän teki joulutonttuja myyntiin ja lahjaksi), turkispaloja (niistä hän kutoi mattoja)Mieheni ja hänen sisarensa koulukirjat ja vihot oli tarkasti tallessa.
Paljon oli pulloja ja lasipurkkeja ja aikakauslehtiä - luultavasti ajalta, jolloin ei vielä eroteltu jätteitä.Anoppi oli asunut tuossa talossa melkein 50 vuotta, mutta näytti kyllä, että varastossa oli jo muualla kertyneitä tavaroita.Tuli tunne, että vintti oli toiminut jonkinlaisena välivarastona ennen tavaran lopullista hävittämistä.
Säästäväisyyden lisäksi anopilla oli vahva keräilyvietti. Sen totesimme kun vuosi sitten tyhjensimme hänen asuntonsa. Voi sitä kangaspalojen, lankojen määrää!! Ja niitä kaikkia pieniä lahjaesineitä!
Reaktioni tähän on ollut, että itse tyhjennän nurkkani kaikesta tarpeettomasta, että ei sitten lasteni tarvitse huudahdella: "Mitä se tuotakin on säästänyt!"
Minun vielä pula-aikaa muistavana on helppoa ymmärtää anoppiani, joka pysytteli pienten lastensa kanssa kaupungissa ensin koko sota-ajan ja sitten vielä seuraavan pula-ajan. Muistan kuinka oma äitini pesi isälleni apteekkireissua varten pullon lääkettä varten mukaan ja kuinka vaikea oli saada kumisaappaita.Kuinka vaikeaa minullekin aikoinaan oli heittää "roskikseen" esim. vauvanruokapurkkeja - jopa helpotti kun lasia alettiin kerätä.
Jäteasemalla kyllä kauhistutti esim. ATK-laitteiden ja televisioiden määrä.Laitteet vanhenevat nopeasti, rikkoontuvat ja varaosia ei saa. Olen ylpeä Nilfisk merkkisestä pölynimurista, joka täytti 28 vuotta tammikuussa!
Aina kun vien tavaraa kirpputorille , pääsee minulta huudahdus:Kyllä maailma on täynnä turhaa tavaraa.Itsekin partiolippukunnan kirpputoria hoitaneena minulle on tullut ajatus, että moni tuo tavaraa myyntiin vain siksi, että voisi ostaa premmalla omatunnolla taas uutta (tai käytettyä)
Korjaus kommenttiin:
Pölynimurimme täyttikin jo 38 vuotta!
Lähetä kommentti
<< Home