Äänestämisestä vielä!

Perjantaina 15.3 klo 9 sata vuotta sitten käytettiin ensimmäisen kerran yleisestä ja yhtäläistä äänioikeutta Suomessa. Edeltävillä säätyvaltiopäivillä äänioikeutettuja oli vain 120000. Äänioikeus laajennettiin siis koskemaan työväkeä ja naisia. Edelleen kuitenkin sotilaat, irtolaisiksi katsotut, kunnan elätit tai huonomaineiset eivät saaneet äänestää. Äänioikeusikäraja oli tuolloin 24 vuotta. Nythän äänioikeutta ehdotetaan muutettavaksi koskemaan 16 vuotiaita. Olemmekohan sadassa vuodessa kehittäneet poliittista tietoisuuttamme niin, että nykyistä 16 vuotiasta voidaan pitää silloisen 24 vuotiaan tasolla, kahdeksalla vuodella nopeutettuna?

Punaista viivaa vedettiin aina vuoteen 1935 asti halutun valitsijayhdistyksen kohdalle tai kirjoittamalla ehdokkaan nimi äänestyslipun tyjään kohtaan. Äänestystulosta saatiin tuolloin odottaa huhtikuulle asti. Nyt meillä on tiedossa äänestyksen päätyttyä klo 20 suhteellisen varma vaalitulos ennen klo 21:ää. Tässä nopeutusta on tapahtunut yli kaksi viikkoa.

Juhlavaalivuonna on syytä ihmetellä:
Suomalaisista on naisia 51%, mutta kansanedustajistamme vain 37% on naisia, Ruotsissa 47,3% ja jopa Ruandassa 45%. Sata vuotta sitten saimme 9,5% naisia eduskuntaan (n=19).

Jännitän jo nyt mihin suuntaan vaalituloksessa ensi sunnuntaina naiskansanedustajien määrä uudessa eduskunnassamme liikahtaa.