Alueellistaminen

Suomessa on kohistu viime aikoina alueellistamisesta. Minusta Suomella on tietyt valtiolle kuuluvat rajat. Niistä on taisteltu sodissa ja ne ovat muovautuneet pitkien ja vaikeiden aikojen kuluessa. Nämä alueet ovat arvokkaita joka Suomen kolkassa. On häpeällistä käydä kiistelemään siitä, etteikö osa valtion laitoksista kuuluisi olla muualla Suomessa kuin Helsingissä.

Jos nyt tämä vastaavanlainen kiistely jatkuu, on kysyttävä itseltämme, mikä osa Suomesta kannattaa myydä tai luovuttaa jopa pois. Jos esim. Lappi on Suomelle tarpeeton, niin varmaan venäläiset sen ostaisivat. Ovathan rikkaat venäläiset eniten ulkomaalaisista käyttäneet Lapin hiihtokeskuksia. Etelässä venäläisiä saattaisi kiinnostaa myös kaakkois-Suomen kaistale. Voitaisiin vetää uudet rajat vain ruuhka-Suomen ympärille ja siirtää kaikki laitokset sen sisäpuolelle. Sittenkö olisimme tyytyväisiä, kun kaikki olisimme sumpussa Etelä-Suomessa tai vaikkapa vain Helsingin alueella. Eipä näytä Lähi-idässäkään olevan mukavaa palestiinalaisilla, jotka ovat vähän kuin piiritettynä Israelin naapurissa.

On erittäin lyhytnäköistä kiistellä alueellistamisesta ollenkaan. Onneksi ministeri Hyssälä teki viikko sitten nopean päätöksen ja vahvisti Lääkealan keskuksen perustamisen Kuopioon. Nyt Lääkelaitoksen väki Helsingissä voisi mennä vähäksi aikaa "nurkkaan häpeämään" tempauksiaan. Toisaalta onpahan ilmaa puhdistettu ja eri puolilla Suomea mietitty mitä se alueellistaminen oikein pitää sisällään. Nykyrajojemme ansiosta voimme lähteä pohjoiseen mäkiä laskettelemaan ja ruskaretkille. Kesällä taas järviemme vedet kutsuvat luokseen. Suomi on syytä pitä asuttuna ja laitosten tulisi olla hajasijoitettuna. On korkea aika alueellistaa laitoksia.

Alueellistamisessa on siis kyse hallitusohjelmaan kuuluvasta tavoitteesta, jossa 4000-8000 työpaikkaa siirretään Suomessa muille alueille vuoteen 2015 mennessä. Toki siirrettävät laitokset ja henkilöstön asiat pohditaan. Selvitetään taustat yms. On aivan selvää, että kaikkialla Suomessa löytyy viisautta ja osaamista ja hyviä paikkoja eri laitoksille. Erikoisosaamiset hankitaan erikseen ja yleensä vuosien kuluessa. Ei kukaan työntekijä voi kuvitella olevansa korvaamaton johonkin. Nyt kiistoissa on ollut kysymys hyvin alkeellisista käsityksistä työn hallinnassa ja työn oppimisesta. Onko unohdettu, että tietotekniikka mahdollistaa hyvin suuren osan asioista tehtäväksi aikaan tai paikkaan katsomatta. Televisiokuvissa haastateltavan takana olen lähes poikkeuksetta havainnut tietokoneen.
Otettakoon tietokoneesta kaikki hyöty irti alueellistamisessakin.

Ihmisoikeuksista

Nobel-juhlinnoissa 10.12 livahti ohi tärkeä toinen juhlinta. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus täytti 60 vuotta. YK:n yleiskokous antoi 10.12.48 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen kaikkien kansojen ja kaikkien kansakuntien yleismaailmalliseksi julistukseksi. Julistus sisältää 30. artiklaa.

Minulla on ollut lehdestä leikattu julistus artikloineen nyt kymmenen vuotta yöpöytäni laatikossa. Monet muut paperit ovat karsiutuneet sieltä roskiin, mutta tämän julistuksen olen säilyttänyt. Onpahan artiklat käden ulottuvilla joka hetki. Eihän koskaan tiedä milloin esim. varas tunkeutuu asuntoon. Silloin voin 19. artiklaan vedoten ilmoittaa, että minulla on oikeus omaisuuteeni eikä sitä voi mielivaltaisesti riistää. No, vielä ei ole tullut tarvetta luetella artikloja. On kuitenkin tärkeää tietää missä ja miten ihmisoikeuksien asiat on julistettuna.

Julistuksen 26. artiklassa kerrotaan miten jokaisella on oikeus saada opetusta ja, että opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Taiwanilainen Yolanda Chen kirjoitti kirjan Suomen koulujärjestelmästä. Hän on suorastaan kyynelehtinyt sitä, miten Suomen koulujärjestelmä on toteutettu tasa-arvoisesti. Hän kertoo päivälehdessä siitä, miten Taiwanissa luetaan Kungfutsen tuhansia vuosia vanhoja viisauksia, joiden mukaan mm. kaikkia lapsia pitäisi opettaa riippumatta heidän taustoistaan. Nyt Suomessa hän on hämmästynyt, että tällainen paikka todella on olemassa, missä lapsia opetetaan tasapuolisesti. Yolanda Chenin kirja on ollut suuri menestys Taiwanissa.

Ihmisoikeuksien 60-vuotispäivänä Hs kyseli 16 eri yhteiskunta-alueiden henkilöltä mm. mikä on heidän mielestään merkittävin saavutettu vapaus. Komentaja Gustav Hägglundilla saavutettu vapaus on päättää omista asioistaan yksilönä ja kansakuntana. Myös ent. kansanedustaja Ilkka Taipale piti itsenäisyyttä suurimpana saavutettuna vapautena. Useimmat kuitenkin pitivät ajatuksenvapautta, sananvapautta ja mielipidevapautta tärkeimpänä saavutuksena. Pentti Linkola piti ihmisoikeuksien julistusta hirvittävänä erehdyksenä. Hän epäilee, että juuri ihmisten vapauksien ansiosta luonto menetetään ja ihmiskunta lajina tuhoutuu. 12. artiklan mukainen oikeus yksityisyyteen koettiin jopa menetetyksi vapaudeksi. Minunkin mielestäni esim. median olisi syytä jättää poliitikkojen yksityiselämä rauhaan. Vaikka ryhtyy hoitamaan esim. pääministerin tehtäviä, ei se oikeuta yksityisyyden murtamiseen.

Nyt lisään tämän julistuksen 60-vuotiskyselyn tulokset varsinaisen julistuksen liitteeksi. Jospa asian voi ottaa taas esille 10 vuoden päästä.