Helsingin linja-autoasema-alueen historiaa

Helsingistä muodostui vuosisadan vaihteen jälkeen tsaarin sotaväen varuskuntakaupunki.
Sotilaat ja Donin kasakoiksi kutsutut järjestivät huimia ratsastusesityksiään nykyisen Mannerheimintien alkupäässä, linja-autoaseman liepeillä. Myös satamassa valtavat panssarilaivat olivat todistamassa suurvallan läheisyyttä.

Helsinki vallattiin saksalaisten avulla venäläisiltä, ratkaiseva taistelu oli 12.4.1918. Venäläisten suuri kasarmi, Turun kasarmiksi kutsuttu, sortui ja kasarmi purettiin lopullisesti vuonna 1935. Jäljelle jäi vain linja-autoasemaksi restauroitu rakennus, joka oli aikaisemmin toiminut kasarmin keittiörakennuksena. Nykyisin linja-autoterminaali sijaitsee Kampin uuden keskuksen maanalaisissa osissa. Tulevana Helsinki-päivänä 12.6 avataan vanhaan linja-autoasemaan näyttelytila nimeltään Laituri.

Linja-autoaseman seinustalta avautuu Narinkka-tori. Tori on saanut nimensä 50 vuotta sitten paikalla olleen lumpunkerääjien torin mukaan. Kyseinen tori on jäänyt minulle kovin vieraaksi, vaikka se on ollut rakennettuna siinä jo vuodesta 2005. Viime keväänä pidetyissä euroviisuissa mainostettiin laulajien esiintymistä Narinkka-torilla. Missähän ihmeessä tuokin paikka on, ihmettelin. Niinpä riensinkin vanhalle tutulle Senaatintorille ja Esplanadille viisutunnelmaa aistimaan. Lyhyin matka olisi kuitenkin ollut, puolta lähemmäksi, Narinkka-torille, linja-autoaseman lähelle.

Mannerheimintien varteen rakennettiin kasarmin tilalle Lasipalatsi, Sokosta vastapäätä. Väliaikaiseksi tarkoitettu basaarirakennus valmistui 1936 ja edustaa rakennustyyliltään funktionalismia. Lasipalatsi on mielenkiintoinen rakennus, vaikka sen purkamistakin suunniteltiin 1990 -luvulla.

Mistä sitten sana Kamppi tulee? Kampin kentän kerrotaan olleen jo Ruotsin vallan aikana sotaväen leirinä ja harjoituspaikkana. Aluetta kutsuttiin ruotsiksi Campensplatsen. Se nimettiin vuonna 1959 Kampiksi.

Linja-autoaseman seudulla on siis sotaisa historia. Vapaussodan viimeiset taistelut käytiin 13.4.1918 entisessä Läntisen Viertotien (nyk. Mannerheimintie) päässä. Noissa taisteluissa kaatui kaksisataa saksalaista, yli kolmesataa punaista ja parikymmentä valkoista.
Marsalkka Mannerheimin patsas on sopivasti ja asiaan kuuluvasti sijoitettu lähituntumaan.