Kalaa kaksi kertaa viikossa

Nykyinen ruokasuositus on, että viikossa tulisi syödä vähintään kaksi kala-ateriaa. Tämä ei toteudu välttämättä minun kohdallani, mutta kohtuullisen hyvin kuitenkin. Juuri tänään oli siika-ateria ja edellinen lohiateria viime perjantaina.

Tämän päivän lehdessä luki miten suomalaiset kalat on jaoteltu ympäristöperustein kolmeen ryhmään. Vihreän listan kaloja pitäisi suosia. Ollakseen vihreän listan kala, tämän päiväisen siikani pitäisi olisi pitänyt olla kasvanut sisävesissä tai kiertovesiviljelty. No, enpä sitä kysynyt. On aika pitkälle menevää kaupantekoa kysellä sitä sun tätä. Jos kyseessä olisi ollut villi vaellussiika, se olisi kuulunut punaiselle listalle, ja sitä olisi pitänyt välttää. En myöskään kysynyt, mistä viime viikkoinen lohi oli kotoisin. Vihreälle listalle päästäkseen sen olisi pitänyt olla luomumerkitty ja kasvatettu. Kasvatettu norjalainen lohi olisi ollut keltaisen listan lohi eli käyttöä pitäisi vähentää. Itämeren villi ja kasvatettu chileläinen olisivat olleet jo punaisen listan ruokaa.

Tasapainoiseen ruokavalioon kuuluu riittävä määrä terveellisiä rasvoja. Ne osallistuvat verisuoniston, hermoston, ja rauhasten toimintaan ja kehitykseen ja auttavat alentamaan kolesterolia. Alfalinoleenihappo lievittää tulehdusoireita, vähentää veren hyytymistä ja ehkäisee rytmihäiriöitä sekä rintasyöpää. Puhutaan paljon omega 3-rasvahaposta. Se on monityydyttämätön ja sisältää mm. alfalinoleenihappoa. Ihmisen pitää saada ravinnosta alfalinoleenihappoa, koska keho ei pysty valmistamaan sitä itse. Suositusten mukaan vrk-annoksen alfalinoleenihappoa saa esim. noin kahdesta ruokalusikallisesta rypsiöljyä. Hyvää rasvahappoa saa myös lohesta, silakasta ja makrillista. Vaikka söisi kalaa muutaman kerran viikossa, on suositeltavaa nauttia vielä yksi kalaöljykapseli päivässä.

Parin viikon päästä olen jälleen Espanjan kalapöytien ääressä. Monipuolisessa ruokakaupassa eri kalalajit lojuvat runsaiden jääpalakasojen päällä. Myyjät ovat pukeutuneet pitkiin kumiesiliinoihin ja pitkävartisiin kumisaappaisiin sekä hiussuojuksiin. Kun pyytää perkaamaan kalan paikan päällä, on nylkeminen melkoista taidetta ja veitsen käsittely käy näppärästi. Sardiinit ja sardellit ovat tyypillisiä andalusialaisia kaloja. Nyt andalusialaiset kalastajat rupeavat saamaan tukea Euroopan kalastusrahastosta, koska espanjalaiset eivät saa kalastaa Marokon aluevesillä.

Lento Suomesta menee Malagaan. Sen nimi on tullut paikasta, jossa kaloja suolataan. Kalaa siellä ja kalaa täällä, pääasia on, että saadaan rasvahappoja.

Presidenttien perhesuhteista

Maaliskuun ensimmäisenä päivänä Presidentinlinna saa uuden isännän ja emännän. Presidenttien perhesuhteet ovat herättäneet aina oman mielenkiintonsa kansalaisten keskuudessa. Äkkiseltään entisten presidenttien perhehistorioista saa vaikutelman, että suhteet eivät ole olleet mitenkään tavanomaisia. Uusi virkaansa astuva presidenttimmekin ehti olla välillä useamman vuoden leskenä, kihlautui välillä, ja meni sitten naimisiin monta vuotta nuoremman Jenni Haukion kanssa. Tulevan presidentin puoliso onkin lähes samaa ikäluokkaa kuin presidentin ensimmäisessä avioliitossa syntyneet kaksi poikaa. On myös tiedotettu miten puoliso Jenni Haukio on ottanut vastaan uuden työn Turussa.

Kaarlo Juho Ståhlberg (1919-1925) oli virkaan astuessaan leskimies, mutta avioitui pian opettajatar Ester Hällströmin kanssa. Hänkin oli leski, mutta aloitti kirjeenvaihdon presidentin kanssa, ja pääsi sitä kautta naimisiin presidentin kanssa. Ester Ståhlbergilla oli kaksi ottolasta ja Ståhlbergin perheessä oli kuusi lasta. Tietojen mukaan Ståhlbergin omat lapset eivät hyväksyneet uutta avioliittoa.

Lauri Kristian Relander (1925-1931) meni naimisiin 36-vuotiaan Signe Östermanin kanssa, ja oli presidentiksi tultuaan vain 41-vuotias. Heille syntyi kaksi lasta. Signe Relander oli näyttävä edustusrouva. Hän kotiutui alkuhämmennyksen jälkeen hyvin Presidentin linnaan ja sen emännyyteen.

Pehr E. Svinhufvud (1931-1937) avioutui suuresti rakastamansa Ellen Timgrenin kanssa. Ellen joutui välillä Siperiaankin karkotetun miehensä tueksi. Ellenin kohdalla ruvettiin käyttämään ensimmäisen kerran Maan äiti -käsitettä. Pariskunnalle syntyi kuusi lasta. Perhe piti yllä Kotkanniemen kartanoa Luumäellä, mikä kartano onkin valtion ylläpitämistä museoista nyt poistolistalla. Ellen Svinhufvudille mieluinen mantelikakku tuli kansalliseksi kakuksi useiksi vuosiksi.

Kyösti Kallio (1937-1940) oli kotoisin Nivalasta. Hänellä ja Kaisa Kalliolla oli kuusi lasta. Koska Kaisa Kallio kaipasi talonpoikaisyhteisöön Nivalaan, hankki hän Presidentin linnaan kangaspuut.
Talvisodan jälkeen joulukuussa 1940 presidenttiys katkesi yllättäen kuolemaan Helsingin rautatieasemalla. Kaisa Kallio oli erittäin harmistunut Helsinkiin ja Presidentin linnaan muuton vuoksi.

Risto Ryti (1940-1944) meni naimisiin Gerda Serlachiuksen kanssa, jonka hän oli tavannut asianajotoimistossaan. Heillä oli kolme lasta. Gerda Ryti joutui kokemaan miehensä sotasyyllisyysoikeudenkäynnit. Hän myös piti sotavuosina rohkaisevia ja toivoa antavia radiopuheita kansalaisille.

Carl Gustaf Emil Mannerheim (1944-1946) oli presidenttinä vain vähän aikaa. Hänellä oli kaksi lasta rikkaan venäläisen kenraalin tyttären kanssa. Vaimon nimi oli Anastasia Arapova. Lapsien nimet olivat Anastasie ja Sophie. Mannerheimin avioliitto päättyi vuonna 1919, mutta hän oli jo pitkään ennen avieroa asumuserossa ja eleli yksinään.

Juho Kusti Paasikivi (1946-1956) oli jäänyt leskeksi ennen presidentiksi tuloaan. Hänellä oli neljä lasta. Paasikivi meni naimisiin neiti Alli Valveen kanssa, jonka hän löysi entisestä työpaikastaan Kansallis-Osake Pankista. Alli Paasikivellä sanotaan olleen merkittävä rooli helposti raivostuvan Paasikiven rauhoittamisessa. Seurapiirikaunottarenakin Alli Paasikiveä pidettiin, ja hän nautti roolistaan edustustilaisuuksissa.

Urho Kaleva Kekkonen (1956-1982) avioutui 26-vuotiaana samanikäisen Sylvi Uinon kanssa. Kumpikin oli silloin töissä Etsivän Keskuspoliisin kansliassa. Heille syntyi kaksospojat Matti ja Taneli. Presidentti Kekkonen joutui melkein kymmenen vuotta elämään leskenä. Paljon on kerrottu tarinoita Urho Kekkosen naissuhteista sekä ennen ja jälkeen vaimon kuoleman.

Mauno Henrik Koivisto (1982-1994) meni naimisiin Tellervo Kankaanrannan kanssa. Heillä on yksi tytär. Rouva Koivisto oli näkyvästi politiikassa, mm. eduskunnassa ja kaupunginvaltuustossa. Rouva Koivisto on ottanut esiin yhteiskunnassamme esiintyviä ongelmia kuten esim. koulukiusaamista ja masennusta.

Martti Ahtisaari (1994-2000) teki pitkän kansainvälisen uran ennen Suomen presidentiksi ryhtymistään. Eeva Hyvärinen meni naimisiin opiskeluaikoinaan tapaamansa ihastuksensa kanssa. Martti ja Eeva Ahtisaarella on yksi poika. Eeva Ahtisaari pysyi presidentin taustalla, mutta puhui myös tärkeinä pitämistään asioista kuten esim. koululaisten iltapäivähoidosta.

Tarja Halonen (2000-2012) oli maan ensimmäinen naispresidentti. Hän meni naimisiin aika pian presidenttiytensä alkamisesta Pentti Arajärven kanssa. Tarja Halosella on yksi lapsi, mutta hänen puolisollaan on kolme lasta. Molemmat ovat tehneet yhdessä edustustyötä, mutta Pentti Arajärvi on jatkanut myös omia töitään mm. yliopistomaailmassa.

Tulevat kuusi vuotta näyttävät taas kerran mihin suuntaan presidenttiys kehittyy, erityisesti puolison kautta. Nyt jo hehkutetaan Jenni Haukion tyylikkyyttä. Häntä verrattiin iltapäivälehdessä Jackie Kennedyyn. Koska Suomessa naisten tasa-arvo on tärkeä brändi, on oikein hyvä tietää jo tässä vaiheessa, että puolisolla on tiedossa oma tärkeä työ, joka ilmeisesti joustaa edustustehtävien kanssa. Työtä mainostaneen presidenttiehdokkaan yksi periaate toteutuu siis jo omassa tärkeässä perhesuhteessa. Mielenkiintoisia aikoja odotellaan.