Linja-automatka Saloon

Lähdin pari päivää sitten Taalintehtaalle kyläilemään. Tuttava neuvoi, että sinne pääsee bussilla ja internetistä saa ohjeita. Näin tapahtuikin. Selailin Vainion liikenteen sivuja ja sieltä pääsin ExpressBusin tietoihin. Näytti selvältä, että kannattaa lähteä pikabussilla ja Salon kautta. Lopulta jäinkin bussista pois jo Salossa, josta tuttavani nouti minut autollaan.

Tuntui oikein jännittävältä mennä kokeilemaan Kampin linja-autoterminaalia, joka on ollut jo kolme vuotta käytössä, mutta minulla ei ole ollut sinne aikaisemmin mitään asiaa. Varasin puoli tuntia aikaa siihen, että "palloilen" Kampin keskuksessa, koska koko Kamppi on nopeasti läpijuostu vain pari kertaa aikaisemmin. Menin oikein lipunmyyntitoimiston kautta, vaikka bussissakin olisi ollut mahdollisuus maksaa. Tuli ainakin selväksi se, että lipunmyyntitoimistossa oli otettava jonotusnumero luukulle päästäkseen. Eikä siellä suinkaan vaan pistäydytä, vaan siellä on jonoa ja aikaa menee, jota onneksi olinkin varannut. Sitten menin ohjauksen mukaan alakerrokseen linja-autoterminaaliin. Se olikin juhlallinen paikka odotushalleineen ja ilmoitustauluineen. Bussini tuli melko pian laiturilleen ja siirryin siihen.

Bussissa istuessa huomasin, että sisätiloissa olevassa terminaalissa oli selvästi polttoaineiden katkua. Kannattaa siis siirtyä bussiin vasta viime hetkillä. Muistelin siinä katkua haistellessa, että sairaalaankin oli rakennettu ambulansseille sisätilat, mutta ne olivat jääneet käyttämättä hajujen vuoksi. Potilaat otettiin jo ulkona pihalla ulos ambulanssista eikä käytetty tarkoitukseen rakennettua suojaa.

Bussi lähti ajassaan ja matka Saloon alkoi. Bussiturmia muistellessa laitoin tietysti heti turvavyön päälle ja otin mukavan olon katsellakseni omaa autoa korkeammasta perspektiivistä maisemia.
Bussinkuljettaja ilmoitti alkumatkasta kaikille, että rahastaja tulee ja perii maksut. Rahastaja sitten tulikin eräältä pysäkiltä jo hyvän tovin ajeltuamme. Hänellä oli mukanaan jonkinlainen rahastusvempain, joka sylkäisi vastalipun myös valmiiksi ostetusta lipusta. Rahastettuaan hän kiersi vielä pienen tarjottimen kanssa myydäkseen virvokkeita. Matka meni sujuvasti ja kovaa ajettiin, jopa ohittaen pikkuautoja. Kun linjana on pikavuoro, niin tulosta on tehtävä ja asiakkaat saatava minuutilleen määränpäähänsä. Loppumatkassa kylmäsi selkäpiitä, kun yhdeksän autonkuljetusautoa lasteineen viuhahti peräjälkeen ohi. Ei siinä hyvin olisi käynyt, jos kaksi kovaa ajavaa kuljetusautoa olisi liikahtanut ajoradaltaan toisiaan vasten. Salon linja-autoasemalla, maalaiskaupungissa, hyppäsin pois kyydistä ja siirryin toiseen kulkuneuvoon.

Nyt olen kokenut ja hyväksi havainnut bussilla liikkumisen helppouden. Aikatauluoppaista voi lukea, miten paljon busseja vielä vie ihmisiä paikasta paikkaan ja verkostot ovatSuomessa hyvät. Lisäksi bussit, varsinkin pikalinjat, ovat nopeita. Ei hassumpi kulkuneuvo ilmastomuutosta ajatellen!