Liikennemuutoksia kulkureiteille

Omien kulkureittien liikennejärjestelyt kiinnostavat, mutta Länsimetro saa tulla tai olla tulematta, vaikka ilmastomuutoksen kannalta pitäisi kai kannattaa metroväylän rakentamista Espooseen.

Töölöläisenä on ollut ilo havaita, että ensi vuodeksi suunniteltu raitiotielinjan muutos keskustaan on ainakin numeroltaan tarkoitus säilyttää samana. En tosin ole nähnyt yhtään hyvää perustelua sille, että "Kolmosen" raiteet rakennetaankin kiertämään Kampin keskus. Töölöläiset pääsevät helposti Stockmannille nykyistä raidetta pitkin, mutta nyt kai sitten jokin taho haluaa töölöläisten siirtyvän asioimaan Kampin liikekeskukseen, jonne raide viedään. Myös keskustassa"Kolmoselle" rakennetaan uutta raidetta esim. Mikonkadun kävelykadulle. Pitkän työkokemuksen omaava raitiotievaunukuljettaja ihmettelee, miksi tehdään tällaisia huonoja muutoksia. Uskon häntä, että muutokset eivät tuo ymmärrettäviä parannuksia ja suututtaa, että tällainen rahoja nielevä muutos tehdään. Ehkä töölöläisetkin aivopestiin, kun annettiin "Kolmosen" raitiotievaunun numerona säilyä, mutta itse "turha" ja rahaa nielevä muutos toteutetaan.

Kun lähdemme Mechelininkatua pitkin esim. mökille, tulee lisää liikennevaloja. Tämä ei vaikuta suinkaan turhalta, koska Mechelininkatu on yksi Töölön läpiajokaduista ja on raskaasti kuormitettu liikenteellä. Uudet liikennevalot ja rakennettavat suojatiet parantavat tulevaisuudessa liikenneturvallisuutta. Sibeliuksenkadun risteykseen tulevat suojatie ja liikennevalot ovat tarpeellisia. Lisäksi katusuunnitelmatyö sisältää istutettavia lehtipuita ja nurmetusta, mikä on erittäin tervetullutta tänne betoniviidakkoon.

Mannerheimintien loppupäässä kaupungista lähdettäessä, Hakamäentien risteyksessä, on jo tehty tierakennustöitä yli vuoden. Kyseessähän on Suomen vilkkain risteys. Liikenteen arvellaan kasvavan risteyksessä 50000 autoon vuorokaudessa. Yksi kevyen liikenteen silta on jo valmiina, mutta muuten rakennustyömaa on vain laajentunut räjäytystöiden jälkeen. Surkuhupaisen näköisenä rakennetun meluaidan takaa kurkistaa pienen punaisen mökin katto aivan kuin mökki olisi juuri kaatumaisillaan meluaidan taakse. Sukumökin asujaksi jäänyt insinöörimies kuitenkin on onnellinen, että hän lunasti suojelukohteeksi määrätyn punaisen mökin itselleen ja odottelee nyt työmaan loppumisen jälkeistä aikaa. Helsingissä on enää kolme puutaloa 1900-luvulta ja 30 puurakennusta 1800-luvulta.