Mitä on meneillään?

Blogissani kommentoin ajankohtaisia yhteiskunnallisia tai muita asioita.

25.2.11

Aurinkomyrsky

Pysyn vielä ainakin tämän blogin ajan avaruusseikkailuissa.

Viime sunnuntaina esitettiin televisiossa Aurinkomyrsky-niminen elokuva. Se oli kuvattu vuonna 2007 Kiirunassa. Elokuvatähtenä oli mm. Izabella Scorupco, joka on 40-vuotias, entinen puolalainen ja nykyisin ruotsalainen, Bond-tyttönäkin esiintynyt. Halusin katsoa ainakin elokuvan alun, kun Izabella on mielestäni erittäin viehättävä. Elokuva vei Pohjois-Ruotsissa kovin erikoisiin tapahtumiin. Uskonlahkon nuori johtaja löydettiin surmattuna kirkosta. Teosta syytettiin Izabellan sisarta. Elokuvan alkukuvina liekehtivät revontulet, mikä lupasi hyytävyyttä tapahtumille.

Revontulet ovat avaruusmyrskyjen kaunein ilmentymä. Aurinkomyrskyt johtuvat Auringon magneettikentästä. Maapallon magneettikenttä ohjaa Auringosta sinkoutuneita hiukkasia kohti napaseutuja. Kun hiukkaset osuvat ilmakehän happi- ja typpimolekyyleihin, syntyy revontulille ominainen hehku.

Myrskyt tuovat kuitenkin revontulien kauneuden lisäksi paljon harmia nykyajan ihmisille. Auringon hiukkaspurkaus voi häiritä satelliitteja ja rikkoa ne. Sähköverkot voivat häiriintyä ja muuntajat rikkoontua. Aurinkomyrsky katkaisi talvella 1989 Kanadassa Quebeckin osavaltion sähköt kahdessa minuutissa. Kuusi miljoonaa asukasta jäi sähköittä yhdeksäksi tunniksi.

Aurinkoa tutkiva luotain Soho on kuvannut Aurinkoa yli 15 vuotta ja tietojen avulla voidaan ennakoida aurinkomyrskyjä. Runsaat pilkkunäkymät auringon pinnalla aiheuttavat aurinkomyrskyjä. Ne esiintyvät 11 vuoden jaksoissa. Nyt juuri Auringossa on tyyntä myrskyn edellä. Seuraava myrskykauden huippu on laskettu kesä-heinäkuulle 2013. Auringonpilkkujen määrä on silloin huipussaan.

Fyysikko Antti Pulkkinen vetää lehtitietojen mukaan kymmenen hengen ryhmää, joka suojaa Pohjois-Amerikan sähköverkkoa aurinkomyrskyiltä. Koska esim. Pohjois-Amerikassa sähköverkon koko on kymmenkertaistunut 50 vuodessa, lienee tarpeellista ennakoida toimenpiteet, joilla suojaudutaan.

Kun jättipurkaus iski syksyllä 1859 ja hiukkaspilvi osui seuraavana päivänä maapalloon, syttyi tuleen mm. lennätinkonttoreita. Taivas loimusi Havajilta Kuubaan revontulien väreissä. Me täällä Suomessa tyydymme kuitenkin katselemaan, lähinnä Lapissa, revontulien kauneutta.
Satuin itsekin osumaan revontuliaikaan Lappiin hiihtämään monia vuosia sitten. Taivasnäkymät juhlistivat pimeää yötä, ja pakkaslumi narisi jalkojen alla. Ei hullumpi kokemus!