Hyvää Festivo-aikaa!

Tänään Itsenäisyyspäivänä ja Joulun odotuksen jokaisena päivänä on juhlavaa polttaa kynttilöitä. Sen verran olen ehtinyt jo kokeilla erilaisia kynttilänjalkoja, että olen ehtinyt harmistua valuneen kynttilän hankalaan poistoon esim. messinkikynttilänjaloista. Pidänkin parhaana materiaalina lasista kynttilänjalkaa. Niitä minulla löytyy mm. Iittalan lasitehtaan valmistamat Festivo-kynttilänjalat. Ilmeisesti kummatkin kaksi ovat perityt.

Festivo-kynttilänjalkoja on tehty Iittalassa tauotta vuodesta 1967 lähtien. Niitä on myyty jo arviolta kymmenen miljoonaa kappaletta. Kynttilänjalan suunnittelija on Timo Sarpaneva. Alvar Aallon maljakko ei siis olekaan Iittalan tärkein myyntiartikkeli, vaan se on Festivo-kynttilänjalka. Festivoja voi olla kodeissa useitakin. Niitä löytyy jopa kahdeksaa eri korkeutta.

Aikanaan Timo Sarpaneva, joka kuoli neljä vuotta sitten, harrasti kaveripiirinsä kanssa joululounaita. Sarpanevalle oli tärkeää, että kattaus oli kaunis väreineen ja kukkineen. Hs:n Kuukausiliitteessä kerrotaan tarinasta, jonka mukaan Sarpaneva halusi suunnitella ja hassutella joululounaalle uudet lasit. Suunniteltaviin laseihin piti mahtua niin paljon juomaa, ettei aivan heti tarvinnut tulla täyttämään niitä uudelleen. Koska Savoy toimi useina vuosina Sarpanevan ja kaveripiirin joululounaspaikkana, säilytettiin laseja joulujen välilläkin ravintolassa.

Jossain vaiheessa keksittiin yhdistää kaksi jalkaa päällekkäin ja tehdä niistä kynttilänjalka joululahjaksi Iittalan johdolle. Eli liittämällä tavallaan lasin jalkoja päällekkäin saatiin kehiteltyä eri korkuisia kynttilänjalkoja. Suomalaiset ostivat myöhemmin Festivoja ja rakastuivat röpelöesineisiinsä niiden jäätä muistuttavan muotonsa vuoksi.

Festivo-lasit syntyivät siis sattumalta. Vaikka Sarpaneva on suunnitellut elämänsä aikana mitä taidokkaimpia lasiesineitä, Festivo-kynttilänjalasta tuli suosituin. Kerrotaan, että Iittalan uusi tehdas rakennettiin aikanaan Festivon tuotoilla.