Joulukinkku

Joulukinkun paistoprosessi ei sitten sujunut ongelmitta tänäkään jouluna. Sormeen tuli lievä palovamma, muistaakseni näin on käynyt joka joulu.

Kinkun saaminen kelmun sisään ja uuniin ei ole mikään ongelma. Kun kinkku on valmis otettavaksi uunista niin sitten onkin jännitysmomentti, josko tänä jouluna kaikki tapahtuisi siististi. No eipä tietenkään! Kahdeksankiloisen kinkun potka rikkoi nostohetkellä pussiin reiän, ja siitä alkoi virrata kuumaa kinkkulientä uunin viereen lattialle. Oli reagoitava salamannopeasti miten toimia, kun lientä valuu parketille ja kinkku pitäisi saada keittiöpöydälle. Yllättävään tilanteeseen kuuluvat myös ärräpäät ja
voihkinat. Liemen valumisesta huolimatta nostin ritilän reunoista. Toivoin kinkun pysyvän ritilällä uhkaavasti pullistelevasta ja repeytyneestä kelmupussista huolimatta. Onneksi metrin siirto ja nosto pöydälle onnistui. Tietysti kävi sitten seuraavaksi niin, että limelle varattu astia kupsahti lavuaarissa, ja kuuma liemi valui viemäriin. Sinne se meni eikä tulisi manaamallakaan ylös. Ei muuta kuin kuumaa vettä päälle valutuksena ja toivoa sopii, ettei putki tukkeennu. Kamaran poistaminen oli myös yhtä sotkua, kun prosessin hallinta oli jo kerran ruvennut falskaamaan.

Kinkku saatiin kuitenkin lautaselle, mutta siivousta tapahtui useassa erässä. Piti puhdistaa uuni, keittiön lattiaa, kaappien reunuksia, keittiöpöytä ja lavuaarit useampaankin kertaan. Kostotoimenpiteenä kinkku on nyt "naamallaan" jääkaapissa, potkapää pystyssä. Uhkaan myös ostaa seuraavana jouluna vain pienen kinkun, jota voi jotenkin pitää hallinnassa. Miksiköhän tuollainen iso möhkäle tuli ylipäätään hankituksi?